Kampanjatimantti - miten onnistumme?

Kampanjoiden rooli on kasvanut organisaatioiden viestinnässä. Mutta miten syntyy vaikuttava kampanja?

Kampanjatimantti hioutuu kolmessa vaiheessa: A) tarvitaan hyvä idea, tavoitteet ja kohderyhmä, B) sitten valmistaudutaan ja aktivoidaan taustalla ja C) lopulta kampanjoidaan näkyvästi. Jokaisessa vaiheessa tulee erikseen onnistua.

Mutta miten kampanja eroaa viestintätiimin tekemästä muusta viestinnästä?

Valot ikkunoissa

Vertaan nyt ulkoista viestintää kerrostalon ikkunoihin. Organisaation sisällä voi tapahtua vaikka kuinka paljon hyvää, mutta jos valot eivät ole päällä, muut eivät näe sitä. Valot tulee sytyttää lähes joka päivä. Viestintätiimeissä tämä on ollut iso toimintatapojen muutos viimeisen viiden-kymmenen vuoden aikana.

Valot tulee sytyttää lähes joka päivä.

Kampanjoiden rooli on vahvistunut viime vuosina myös järjestöissä. Kampanjan aikaan ikkunoista näkyy kuin ilotulitus. Kampanjalla on tietty kesto: päivän, viikon tai pitempään. Kohderyhmä on usein rajatumpi. Ulostuloilla on yhtenäinen kampanjamainen ilme, joka näkyy monesta kanavasta.

Kampanjalla järjestö voi tehostaa näkyvyyttä, vaikuttamista tai ostamista, tavoittaa rajatumpia kohderyhmiä ja myös kokeilla rohkeasti uusia tapoja viestiä ja tehdä ilmiöitä.

Järjestöllä voi olla isompia tai pienempiä kampanjoita. Isossa kampanjassa saattaa olla luovana moottorina mainostoimisto ja toteutuksessa monia kumppaneita. Pieniä kampanjoita tehdään omin voimin ja kampanjointi leivotaan esimerkiksi teemapäivään, tapahtumaan ja oma sosiaalinen media valjastetaan siihen.

Isoissa, esimerkiksi varainhankinnan kampanjoissa, valmisteluvaihe voi kestää vuoden ja pienemmissä kampanjoissa kuukauden tai kaksi. Kaikissa kuitenkin pitäisi olla kirkas tavoite ja merkitys.

Kaikissa kampanjoissa pitäisi olla kirkas tavoite ja merkitys.

Kampanjatimantti

Kampanjatimantti vaatii sen löytämisen luovassa työryhmässä, yhteisen hiomisen käytännöksi ja esillepanon.

A:n kohdalla etsitään luovia ideoita. Johtotähtenä on järjestön tavoite, brändi ja kohderyhmä. Mikä on kampanjassa kärkiviesti, entä visuaalisuus ja pääkanavat? Miten syntyy merkityksellisyys, tunne ja erottuvuus?

Konseptin löytyessä on aika rakentaa kampanjasuunnitelmaa: tausta, tavoitteet, konsepti, kohderyhmät, kanavat, kumppanit, mediaviestintä, roolit ja vastuut, talous, riskiarviointi sekä ajoitus aikataulujanoineen.

B:n kohdalla rohkeasti vain tehdään suunniteltuja asioita. Tehtävälista on pitkä. Tartutaan tilaisuuksiin mutta pidetään punainen lanka mielessä. On ehdittävä olla yhteyksissä moneen sisäiseen ja ulkoiseen tahoon.

Yllätyksiä voi olla luvassa ja niihin reagoidaan. Kaikki mikä on mahdollista tehdään valmiiksi, jotta kampanjan näkyessä ulospäin jää aikaa vuorovaikutukselle.

C:n kohdalla kampanjointi starttaa ja näkyy monen kanavan ja kumppanin kautta. Voitava valmistelu on tehty ja nyt kuljetaan hyvällä fiiliksellä live-hetkiin. Onneksi on varattu aikaa vuorovaikutukseen - ja yllätyksille..

On helpottavaa, jos kampanjan vetäjä on hyvähermoinen ja selkeä sekä samalla luova ja systemaattinen. Hän pitää kaikki langat käsissä ja ohjastaa etenemään vaiheista toiseen.

Jokaisessa vaiheessa tulee erikseen onnistua.

Kampanjan päättyessä on aika koota tulokset, kokemukset ja oppia yhdessä.

Kampanja - mikä mainio mahdollisuus kokeilla ja oppia jotain tärkeää!

Teksti: Eila Ruuskanen-Himma

Eila Vie - Eila Ruuskanen Himma. Kirjoittaja on viestintäjohtajan urallaan vastannut useista yhteiskunnallisista, varainhankinnan, juhlavuosien ja teemavuosien kampanjoista sekä viestintäyksikön omin voimin tehdyistä tempauksista. Ota Eilaan yhteyttä - jos esimerkiksi kaipaat kampanjan johtamiseen tai johonkin sen vaiheeseen selkeyttä.